Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja Itämeren alueella varjolaivasto, erilainen häirintä ja sotilaallinen läsnäolo ovat arkipäivää. Monet EU-maat tekevät tällä hetkellä merkittäviä toimia oman kauppalaivastonsa tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen ei pidä tehdä päinvastoin ja tehdä päätöksiä, jotka eivät tuo säästöjä, mutta jotka vakavasti vaarantavat Suomen oman kauppalaivaston ja Suomen kuljetukset kaikissa oloissa.
Eurooppa tarvitsee oman vastuullisesti toimivan kauppalaivaston, joka turvaa kuljetukset kaikissa oloissa.
Oman kauppalaivaston toiminnan varmistamiseksi on luotu EU-tasoinen järjestelmä, jossa varustamolle palautetaan sen maksamat työnantajamaksut. Ilman tukijärjestelmää EU-mailla ei ole mahdollisuutta kilpailla mukavuuslippumaiden kanssa globaaleilla markkinoilla.
Valmiuslainsäädännön perusteella Suomen lipun alla purjehtivat alukset voidaan määrätä suorittamaan Suomen kannalta kriittisiä kuljetuksia myös kriisitilanteessa. Vastaavaa määräysvaltaa ei ole muiden maiden lippujen alla purjehtiviin aluksiin. Suomen lipun alla on vain noin 100 ulkomaaliikenteen kauppa-alusta, joista osa on matkustaja-autolauttoja eli ns. risteilylaivoja, joiden toiminta perustuu matkustajien ja rahdin kuljettamiseen. Näillä matkustaja-autolautoilla kulkee Suomen kappaletavarakuljetuksista noin 50-60 %. Kappaletavara tarkoittaa erimerkiksi elintarvikkeita, lääkkeitä, teollisuuden varaosia. Suomen lipun alla kulkevat matkustaja-autolautat ovat todella merkittävässä roolissa Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Suomella ei ole varaa menettää näiden alusten monipuolista kuljetuskapasiteettia.
Julkisuudessa esitetyt väitteet, että merenkuluntukien leikkaaminen toisi säästöjä valtiontalouteen, joita voisi kohdentaa muualle, eivät pidä paikkaansa. Suomalaiset merenkulkijat ja varustamot rahoittavat merenkulun työvoimakustannustuen itse. Merenkuluntuet eivät ole rahaa, jota voitaisiin siirtää merenkulusta muualle. Tuen poistaminen johtaisi alusten ulosliputtamiseen Suomesta, eli ei olisi enää suomalaisia varustamotyönantajia, jotka maksaisivat nämä palautettavat työnantajamaksut, tarkoittaen että mitään palautettavaa rahaa ei olisi. Tukien leikkaaminen ei siten toisi säästöjä.
Suomi on ollut saari jo aiemminkin, mutta nyt kun Venäjän raja on kiinni, on Suomi täysin riippuvainen merenkulusta. Suomen viennistä ja tuonnista 96 % kulkee meritse. Suomen huoltovarmuuden kannalta meillä on oltava riittävästi suomalaista jäävahvistettua tonnistoa, jolla turvataan yhteiskunnan kannalta kriittiset kuljetukset kaikissa oloissa. Alusten kuljettaman rahdin määrä on niin massiivinen, ettei merikuljetuksia voida korvata muilla kuljetusmuodoilla.
Suomen palautusjärjestelmä noudattaa täysin EU:n suuntaviivoja ja kaikissa EU-merenkulkumaissa on vastaavat palautusjärjestelmät. Ei siis suinkaan ole niin, että Suomi olisi ainoa maa, joka hyvittää työnantajamaksut varustamotyönantajille.
Palautusjärjestelmien rakenne vaihtelee eri maiden välillä, mutta tukien taso perustuu kaikissa maissa Euroopan komission suuntaviivoihin. Suomessa on päädytty malliin, jossa varustamo ensin maksaa työnantajamaksut ja sen jälkeen ne haetaan erillisellä hakemusmenettelyllä takaisin. Tuen määrä perustuu maksettuihin palkkoihin ja työnantajamaksuihin eli eniten työllistävällä on eniten takaisin haettavia työnantajamaksuja. Suomen palautusjärjestelmän rakenteen takia rahat näkyvät omana budjettikohtanaan valtion budjetissa. Esimerkiksi Ruotsissa varustamotyönantajat eivät lainkaan maksa näitä maksuja eli rahaa ei siirretä edestakaisin, eikä palautusjärjestelmä tästä syystä näy erillisenä budjettikohtana tai yritystukena.
Mikäli Suomella ei olisi tätä palautusjärjestelmää tai mikäli Suomi heikentäisi järjestelmää, ei suomalaisilla varustamoilla olisi mahdollisuuksia toimia Suomen lipulla vaan alukset liputettaisiin ulos Suomesta muihin EU-maihin, joissa palautusjärjestelmä on. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomella ei olisi enää omaa kauppalaivastoa eikä suomalaisia merenkulkijoita.
Merenkulkijaliittojen ja Suomen Varustamoiden puolesta yhteisesti,
Johan Ramsland
SLPL ry
